torstai 11. toukokuuta 2017

PUUTARHASSA TAPAHTUU --- kasvihuoneen laittoa ja lumipyryä


Olipas eilen erikoinen päivä, ei muuten, mutta säävaihtelut olivat melkoiset! Kun lähdin kärräämään Biolanin kasvusäkkejä ja kesäkukkamultaa kasvihuoneen suuntaan, aurinko paistoi, mutta hetken kuluttua pellon toisesta päästä alkoi nousta  valkoinen rintama, jota luulin ensin sumuksi tai höyryksi. Se ei ollut kumpaakaan, vaan tuuli puhalsi lunta vaakatasossa. Koetin ottaa ilmiöstä kuvaa, ja se taitaa juuri ja juuri erottua pellon pinnalla.




Näin kirkkaalla auringonpaisteella aloitimme.


Fiinu tarkistaa, että vaan aitoa tavaraa tuodaan kasvihuoneeseen.




Apulainen testaa lisää säkkejä😉



Ja Väinö vahtii kesäkukkamultaa...

Terotin miehelleni, että hän varmasti muistaa tuoda Biolanin multaa. Sen nimeen taitaa muutama muukin harrastaja vannoa, mutta se on vaan niin hyvää. Yhtenä keväänä haksahdin toiseen merkkiin, jota en viitsi tässä mainita, mutta oli tosi harmillista, kun kesäkukkani eivät todellakaan kukoistaneet. Lannoitin ja ihmettelin, lannoitin ja kastelin, ihmettelin lisää, kunnes tajusin, että vika on kasvualustassa. Että harmitti! Samana syksynä reissasimme Itävallassa, ja jokainen siellä käynyt muistaa varmasti upeat pelargorniat, jotka koristavat parvekkeita. Ne olivat niin muhkeita ja täynnä kukkia, että naamani vääntyi kateudesta ja alkoi vihertää. Näköjään kaikki pitää opetella kantapään kautta.



Varjolilja työntyy esiin sinnikkäästi, vaikka lumen keskeltä.




Tässä kuvassa jo aurinko hiukan pilkistää, mutta naureskelin, että enpä ole ennen lumisateella kylvänyt kesäkurpitsan siemeniä.



Ja miksei kukaan käskenyt minun taimikasvattaa niitä, kun kylmät vaan jatkuivat?! Höh, eilen manasin välillä niin lyhyttä järkeäni. Noh, nyt siemenet ovat kasvusäkeissä, ja muutama tungin myös kasvihuoneen omaan multaan. Kylvin kolmea lajiketta: De Nice à Fruit Rond (vihreä pyöreä), Atena Polka F1 ja Gold Rush (keltaisia pitkulaisia). Sitä himoitsemaani keltaista pyöreää en löytänyt tänäkään vuonna. Päistään litistettyä pyöreää olisi ollut tarjolla, mutta sen tuotokset ovat kuivakoita ja puumaisia.

Lähdin varta vasten hakemaan valkosipulia ja ajattelin kylvää sen tänään. Mutta valtakunnallisen ketjun puutarhamyymälässä sitä ei ollut. Enpä taas viitsi mainita nimeä, jokainen saa itse arvata. Kesäkukat olivat niin surkean nuupahtaneita, lähes järjestään, että kysyin myyjältä, ovatko nämä saaneet pakkasta. Hän vastasi, että kärryt työnnetään yöksi sisälle. Hmmm... eivätkä ainakaan marketat olleet kuivia, vaikka kukkavarret retkottivat allapäin. Vai vaivasiko liika märkyys?
Mukaani tarttui ainoastaan pari keltaista kerrottua miljoonakelloa ja tupsulaventelia. Minulla ei ole ennen ollut sitä, ja otin sen nimenomaan houkuttelemaan perhosia. Talvehtimistakin voisi yrittää, mutta sellainen sopivan viileä paikka minulta valitettavasti puuttuu.
Tähän liikkeeseen minun ei tarvitse mennä toista kertaa kesäkukkaostoksille. Suuntaan seuraavaksi jälleen Annen Kukkatarhaan, jossa taimet ovat terhakoita, hyvinvoivia, ja hinnat ovat edullisia moniin puutarhoihin verrattuna. 



Tällainen asetelma tuli kahdesta laventelista ja miljoonakelloista.







Toki lumi suli äkkiä. Mutta auringon tehdessä laskua terassin pinta oli jo jäässä ja kasvihuoneen katto veti pahaenteiseen huuruun. Sytytin sinne seitsemän isoa öljykynttilää ja lisäksi peitin kesäkukat.


Auringonlasku oli kyllä komea!







2 kommenttia:

  1. Tämä kevään kylmyys koettelee. Tahtoisimme kevään, lämpöä ja kasvua vihreyden kera. Saahan sitä toivoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, en muista kokeneeni näin koleaa kevättä, mutta ensi viikolla on luvattu normaaleja lämpötiloja. Jippii! Kasvu lähtee huimaan vauhtiin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!