Oh, mikä hulluus minuun iski saman tien, kun avasin liikkeen eli kasvihuoneen oven! Vaikka olin niin vannottanut itselleni, että otan vain pari amppelia. Toisen kuistille ja toisen kasvihuoneeseen, koska on niin autiota ja ruskeaa. Eilen sentään näin ensimmäiset perhoset: keltaisen liikkuvan väriläiskän, siis sitruunaperhosen, ja nokkosperhosen.
Vaan kun näin sen kukkapurkki ja - amppeleiden paljouden, päässäni alkoi surista tutulla ja totutulla tavalla. Joka kevät käy näin: vähän kaikkea olisi tarvinnut rohmuta. Minun oli aivan pakko komentaa itseäni, että ei vielä, ei, koska loppuviikolla taas kylmenee, niin et voi ruveta kiikuttamaan asetelmia pitkin pihaa ja nostelemaan niitä yöksi sisälle.
Nämä kerrotut miljoonakellot olivat niin suloisia, että ne oli silti ihan pakko ostaa😊😊😊 Eikä paljon helpompaa kesäkukkaa voi olla! Se ei tarvitse muuta kuin vettä ja riittävää lannoitusta. Taidan tirauttaa hiukan lannoitetta joka kasteluveteen, tai sitten annan reippaamman annoksen joka viikko. Joka tapauksessa kukinta on ollut säännönmukaisesti runsasta.
Keijunmekko uutuusvärisessä purkissa. |
Dianat ovat myös suosikkejani, ja niitä sai onneksi tänä vuonna Annen Kukkatarhalta pinkin värisinä. Ne ovat somia yksinään pienemmässä amppelissa tai pystykasvuisen kaverin, esim. Marketan, kanssa ruukussa. Ne ovat myös kiitollisia kukkijoita eivätkä pelästy vesisadettakaan.
Ensimmäinen diana päätyi tämän näköiseen amppeliin. |
Vielä on hyllykössä tilaa ja paljon tyhjiä astioita. Onneksi! Asetelmien sommitteleminen ja suunnitteleminen on lempipuuhiani. |
Laakeaan saviruukkuun kylvetty persilja nousi tuorekelmun alla pinnalle noin viikossa. Se kasvatti hujoppivarret, vaikka oli isojen, etelänpuoleisten ikkunoiden edessä. Vein ruukun kasvihuoneeseen, koska pikkuset näyttivät tahtovan vielä lisää valoa.
Näinhän se on! |
Niin keväistä ja kaunista. Hieno tuo mietelause. - Aurinkoisia päiviä!
VastaaPoista