sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Omenan kuivatusta lumisateessa

Talvi yllätti omenat
Rosa Glauca on kaunis talviasussakin.


Voi, voi mustat karhunnvatukat ovat enää muisto vain.

Sumua pitää kuvata.

Huppu pikku katajalle.







En ole mikään erityisen aikaansaapa tai ehtoinen emäntä. Toisaalta se on viime vuosina ollut tietoinen valinta. Jätin leipomisen ja säilömiset vähemmälle ja varasin aikaa kirjoittamiselle. Työn alla oleva kirja sijoittuu kansalaissodan aikoihin, ja tutkittavaa riittää. Kirjoittaminen on välillä todella hidasta!

Mutta ei minun siitä pitänyt päivitystä tehdä, vaan omenoiden säilömisestä. Punakaneli (pihamme on suht uusi, joten ihmeellisiä omenasatoja ei ole voinutkaan tulla) kantoi kuitenkin sen verran hedelmää, että ihmettelin, mitä teen omenoille. Mieheni ehdotti hilloa. Onneksi en ruvennut vielä siihen puuhaan, kun sain yhdeltä ystävältä maistiaisia kuivatusta Antonovkasta. Hänellä on vihanneskuivuri, josta vuosia sitten haaveilin. Tällä välin olen tyystin unohtanut vekottimen, mutta nyt innostuin siitä uudelleen. Sillähän saisi ainakin osan purjoista ja porkkanoistakin säilöttyä ekologisesti! Vitamiinit pysyvät myös tallessa.
Ostoksille en vielä lähtenyt, vaan siivutin omenat pelleille.


Tämä reikäpelti on muistaakseni tarkoitettu kuivaamiseen. Tosin puu-uunin jälkilämmössä rinkulat kuivuivat paljon nopeammin, vaikka lämpötila oli alhaisempi. Imeytyikö kosteus vuolukiveen? 

Juurikin laiskan ihmisen tapa säilöä!

Valmiit tuotokset. Tyhjille rasioillekin löytyi käyttöä.






Pihalla on karhu, vai?

Lumi oli täällä vain "lainassa". Maa on jälleen musta, mikä tarkoittaa sitä, että haravointityö jatkuu. Pääsen keväällä vähemmällä!

maanantai 16. lokakuuta 2017

Maukas gluteeniton siemennäkkileipä & pihan syyskuulumisia

Punainen kaneli on tuottanut kelpo sadon, ja tässä yksi vadillinen siitä todisteena. Se on lempiomenalajikkeeni, sopivan hapokas ja kiinteä. Mummulassani oli useampi kanelipuu, ja haukkaamalla punaista poskea mieleni palaa aina lapsuuden syyspäiviin ja näen itseni keräämässä omenoita papan kanssa.

Pihatyöni ovat olleet lähinnä haravoimista. Miten tuulet ovat olleet niin "huonoja", että haavan lehdet ovat pääosin tipahtaneet omalle puolelle😀? Jonain vuosina olen säästynyt lähes kokonaan niiden siivoamiselta, koska lehdet ovat sinkoilleet metsään. Sen puoleen, kaksi isoa haapaa ovat saaneet lähtökäskyn, tosin se jäi tehottomaksi. Yhtenä kevättalvena koetin hakata niiden kuorta pois, mutta aseenani oli tylsä vesuri ja voimani liian vähäiset. Mieheni olisi kaatanut puut jo moneen kertaan, mutta en ole suostunut ennen kuin ne saadaan kuivumaan. Ehkä ensi keväänä moottorisaha pärähtää käymään sopivasti ja veistää haapaparkojen runkoja?

Eilen otin viimeisiä tomaatteja ja kesäkurpitsoja kasvihuoneesta. Tältä erää se hauskuus on ohi. Kiitos sadosta ja tuottamastasi mielihyvästä, kasvihuone!

Talvi tekee oikeasti täälläkin tuloaan. Loppuviikolla on luvattu yöpakkasia. Ihmeellistä syksyä ollaan eletty erikoisen kevään ja kesän jatkeeksi, koska meillä ei ennen ole halla vieraillut.

Oletko jo kokeillut helppoa GLUTEENITONTA SIEMENNÄKKILEIPÄÄ?  Ohjeita on varmasti monenlaisia, mutta se, mitä minä olen tuunaten käyttänyt, on ollut alunperin Yhteishyvässä.




2 dl gluteenittomia jauhoja tai tattarijauhoja, myös riisijauho käy
1 dl seesaminsiemeniä
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
0,5 dl pellavansiemeniä
1 tl suolaa
2,5 dl kuumaa vettä
3 rkl rypsiöljyä (olen käyttänyt oliiviöljyä)
1 - 2 rkl silputtua rosmariinia pinnalle

Kuivat aineet sekoitetaan. Lisätään vesi ja öljy. Sekoitetaan, ja löysä taikina levitetään leivinpaperilla vuoratulle pellille.

Ohjeessa kehotetaan levittämään leivinpaperi taikinan päälle ja painelemaan tasaiseksi, mutta minä en saanut tätä onnistumaan. Taikina jäi kiinni painelupaperiin. Olen tasoittanut taikinan isolla kauhalla.

Kypsennetään 150-asteisessa uunissa 50 -  60  minuuttia. Annetaan jäähtyä ennen paloittelua ja pakkaamista tiiviiseen rasiaan.

On todella maukasta ja terveellistä! Siementen määrää voi vaihdella sen mukaan, mitä kaapista sattuu löytymään ja tuunata ohjetta erilaisilla yrteillä. Eilen silppusin joukkoon valkosipulia, ja hyvää tuli. Nami nami. Ruohosipuli antaisi varmasti myös erinomaisen säväyksen ja toisi väriä "tylsän" näköiseen näkkäriin. Tai aurinkokuivattu tomaatti? Kesäkurpitsaraaste? Porkkanaraaste?
Ohjeessa mainittua rosmariinia en ole kokeillut, koska se ei kuulu suosikkeihini, mutta ehkä se yllättäisi iloisesti?