Kevättöitä kevättä odotellessa

Sinivuokko on levinnyt pikku hiljaa pienestä alusta isommaksi mättääksi.

Hitaasti kevät etenee, vaikka ei yöpakkasiakaan ole ollut. Ruusuissa on aavistus elämästä, ja sipulikasvit kurkkivat arasti maan pinnalle. Kylmänkukat ovat ilmeisesti heittäneet henkensä. Miksiköhän? Onko kellään muulle käynyt näin hassusti?

Polttopuita meillä tehtiin viime vuonna niin paljon, ettei tänä keväänä siitä ollut juuri tuskaa. Tosin yksi keltekasa (jos sana kelte on vieras, niin se tarkoittaa jämäpuutavaraa, jota tulee kun tukeista sahataan lautaa) piti pieniä. Videolla mieheni lyhentää puita, jotta kasasta saadaan kevyempi ja kaivinkone jaksaa nostaa sen sirkkelin viereen. 

Mieheni vannoi, ettei ikinä enää tuo keltteitä kotiin. Mitä niille sitten tekee, jos ei pätki polttopuiksi? Olen kuullut, että jotkut polttavat ne esim. pellolla, mutta minusta se on kauheaa tuhlausta. Ne ovat hankalia käsitellä ja sirklata, se on totta, mutta silti. Puuta ne ovat kumminkin. Tänäkin talvena Nunnauuni lämpeni monet kerrat niiden voimalla.

Apusirklaaja tai työnjohtaja, mitenkä vaan.

Tässä siirretään säkkiä varastoon, ja Väinö kannustaa pyöräkuormaajaa.

Säkit ovat aika hankalia, mutta nyt ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin sirklata niihin. Täytyisi olla joku paikka, johon kippaisi säkin, ja silloin polttopuiden ottaminen sujuisi. Mutta jos joudut  kiskomaan pressun pois päältä ja onkimaan puita säkin uumenista, niin turhautumiskierrokset nousevat.
.

Kaksi haapaa sai lähtökäskyn. Ne suttaavat mahdottomasti, kuten jokainen tietää, ja siivoan tuntikaupalla lehtiä sekä syksyllä että keväällä. Jos ei satu käymään niin hyvä tuuri että lehdet lentävät naapurin puolelle😉😇.

Pajunoksa on tarttunut kaivinkoneen telaan, mutta silti raukka yrittää sinnitellä elossa.

Rusopäivänliljat ovat uskollisia.

Kevätkaihonkukka. Anopin puutarhasta siirretty.

Koirablogissa kerroin ketusta, joka vierailee pihalla. Edellisyönä herra tai rouvakettu oli oikein herkutellut. Olin vienyt päivällä uuden talipötkön. Ajattelin, että jos ei ole kumminkaan vielä tarpeeksi syötävää pikkulinnuille, niin annetaan vähän extraa.
Tämä oli sellaisessa vahvassa oranssinpunaisessa verkossa, jonka kiinnitin ruusukehikkoon noin 1,5 metrin korkeudelle. Eilen aamulla oli kuivaa, ja hurrutin hyvän tovin sora-aluetta lehtipuhaltimella. Tulin välillä kahville, ja kun avasin verhot, verkko roikkui tyhjänä, ja talipötköä ei ollut missään. Luulin ensin, että se on pudonnut maahan. Hahaa, vaan eipäs ollut vaan se oli napsittu parempiin suihin, ja verkko oli rikottu alapäästä.
Onkohan ketulle tullut paha olo, jos on hotkaissut pötkön kerralla?

Madeira: Village - hotellin puutarha ja kuvia ennen kotimatkaa

Viimeisenä päivänä ennen kotiinpaluuta kuljimme Villagen puutarhassa, ja tarjoilen tässä tuokiokuvia siitä.

Sopivan kokoinen kaivinkone. Auttaisi suomalaistakin puutarhuria.

Jos varaa huoneen Villagesta, pääsee nauttimaan ihastuttavasta puutarhasta, mutta juotuu varautumaan siihen, että osasta huoneista ei näy kuin ikkunan takana kasvavat kasvit.

Omaa kasvatustakin löytyy... ei siis herra kuvan keskellä, vaan katoksen alla olevat purnukat.

Papyrus

Hämmästelyn kohde... Elefantinkorva.

Puutarhasta on upea näkymä myös merelle.

En tiennyt, miten päin tätä käkkärää olisin kuvannut.

Nähtävyys tämäkin.

Lähdimme viime töiksemme kävelemään rantaan. Sunnuntaisin on kiva seurata paikallisia, jotka ovat pukeutuneet parhaimpiinsa ja ovat tulleet perheiden ja ystävien kanssa nauttimaan vapaapäivästä.

Horisontissa häämöttää ILHAS DESERTAS - saaret, jotka ovat luonnonsuojelualuetta. Rantautumaan pääsee vain pienelle kaistaleelle. Saarten asukkaita ovat myrkyllinen hämähäkkilaji ja vuohet.

Tämä jäätelöbaari houkuttelee taatusti!

Voi voi, kun autot olivat hiukan liian pieniä minulle.

Viimeiset ruusut tuli bongattua ja sitten oli aika ottaa matkalaukut kainaloon ja ajella kohti lentokenttää. Good bye Madeira! See you soon💖

Vähän kauniimpi kevät

Väriä maailmaan!

Tähän voisi laittaa vaikka kiviä kaunistuksesi?

Rannanpihassa Ulla haastoi minut kertomaan keväästä. Hänellä on muuten sitten niin upea blogi, että jos et ole jo tutustunut, niin hopi hopi katsomaan😚
Osallistun haasteeseen useammilla päivityksillä, jos vaan Ullalle sopii.

Tänään kuistin vartijaruukut saivat narsisseja ja helmililjoja osakseen.

Syksyllä laiskotti, tai mitä lie, mutta kasvihuone jäi pesemättä. Ja minkä jälkeensä jättää, sen edestä löytää. Niinpä niin. Vaan tällä viikolla tuli rästityö suoritettua. On purkkia ja purnukkaa, säilytyksessä. Kesään mennessä niihin pitäisi löytyä sisustaa.

Tämmöinen veitikka ilmaantui kun juotiin ystävättären kanssa terassilla kahvia. Mahtoiko kahvilaatu miellyttää?

Tänään aamulla levitin pihalle tämän satsin. Lisäksi ruusut ovat nauttineet tuhkasta, ja kasvusäkkien sisällöstä, jonka päätin jakaa vasta nyt keväällä. Ainakin tulee maanparannusta.

Kauhistus! Alkuviikolla näytti ruusupenkeissä tältä.

Kun lumi lähtee, se lähtee äkkiä. Pelkät muistot siitä on enää jäljellä.

Olen kytännyt kylmänkaihonkukkien nousemista, mutta mitään ei ole tapahtunut. Ettei vaan talvi ole tappanut niitä!
Sipulikasvini ovat narsisseja ja helmililjoja, purkeista siirretyjä. Mutta ehkä pitäisi istuttaa krookuksia tai vastaavia, että saisin kevääseen jotain ihasteltavaa.

Jotain kaunista nyt pitää pistää kehiin...

Miten ihanaa! Tunnistamaton pioni uskaltaa olla silti kaunis.

Kyllä vaan, eikö ole upea kukka!

Ruma kevät

Konttaamallako tästä on mentävä?

Sain jo taannoin haasteen tehdä päivitys keväästä, joten olkoon tämä osa sitä. Mitään kuvattavaa vielä ei varsinaisesti ole. Ei muuta kuin törkyä ja kuraa, mikä paljastuu lumien alta. Törröttäviä ruusun oksia, joita tiirailen siinä toivossa että ne olisivat säilyneet hengissä. Kaikki on rumaa ja kuollutta. Ei ainutta leskenlehteäkään näkynyt tien vierellä.

En ole siis kevätihminen yhtään! Huhtikuun saisi minun puolestani poistaa kalenterista. En innostu jatkuvasta auringonpaisteesta enkä saa siitä energiaa, vaan suorastaan ahdistun. Sitten kun voin istuttaa ensimmäiset orvokit ja narsissit tai edes kylmänkaihonkukat pilkistävät maasta, annan "anteeksi". Sisäinen puutarhurini herää, ja piha alkaa vetää puoleensa.

Perjantaina taivaalta tuli alas sadetta, räntää ja lunta.

Kaunistusta kaupasta.

Tänä aamuna taivas rusotti tähän maalliin.

Tulipa tästä oikein positiivisuuspläjäys! Ensi viikolla on lämpöä tiedossa, joten sitten kai ensimmäiset elonmerkit pilkahtavat, ja saan jotain mukavaa kerrottavaa.

Käypäs kurkkaamassa myös koirablogin puolella. Tein postauksen eilisestä pihavieraastamme.