Kevättöitä kevättä odotellessa

Sinivuokko on levinnyt pikku hiljaa pienestä alusta isommaksi mättääksi.

Hitaasti kevät etenee, vaikka ei yöpakkasiakaan ole ollut. Ruusuissa on aavistus elämästä, ja sipulikasvit kurkkivat arasti maan pinnalle. Kylmänkukat ovat ilmeisesti heittäneet henkensä. Miksiköhän? Onko kellään muulle käynyt näin hassusti?

Polttopuita meillä tehtiin viime vuonna niin paljon, ettei tänä keväänä siitä ollut juuri tuskaa. Tosin yksi keltekasa (jos sana kelte on vieras, niin se tarkoittaa jämäpuutavaraa, jota tulee kun tukeista sahataan lautaa) piti pieniä. Videolla mieheni lyhentää puita, jotta kasasta saadaan kevyempi ja kaivinkone jaksaa nostaa sen sirkkelin viereen. 

Mieheni vannoi, ettei ikinä enää tuo keltteitä kotiin. Mitä niille sitten tekee, jos ei pätki polttopuiksi? Olen kuullut, että jotkut polttavat ne esim. pellolla, mutta minusta se on kauheaa tuhlausta. Ne ovat hankalia käsitellä ja sirklata, se on totta, mutta silti. Puuta ne ovat kumminkin. Tänäkin talvena Nunnauuni lämpeni monet kerrat niiden voimalla.

Apusirklaaja tai työnjohtaja, mitenkä vaan.

Tässä siirretään säkkiä varastoon, ja Väinö kannustaa pyöräkuormaajaa.

Säkit ovat aika hankalia, mutta nyt ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin sirklata niihin. Täytyisi olla joku paikka, johon kippaisi säkin, ja silloin polttopuiden ottaminen sujuisi. Mutta jos joudut  kiskomaan pressun pois päältä ja onkimaan puita säkin uumenista, niin turhautumiskierrokset nousevat.
.

Kaksi haapaa sai lähtökäskyn. Ne suttaavat mahdottomasti, kuten jokainen tietää, ja siivoan tuntikaupalla lehtiä sekä syksyllä että keväällä. Jos ei satu käymään niin hyvä tuuri että lehdet lentävät naapurin puolelle😉😇.

Pajunoksa on tarttunut kaivinkoneen telaan, mutta silti raukka yrittää sinnitellä elossa.

Rusopäivänliljat ovat uskollisia.

Kevätkaihonkukka. Anopin puutarhasta siirretty.

Koirablogissa kerroin ketusta, joka vierailee pihalla. Edellisyönä herra tai rouvakettu oli oikein herkutellut. Olin vienyt päivällä uuden talipötkön. Ajattelin, että jos ei ole kumminkaan vielä tarpeeksi syötävää pikkulinnuille, niin annetaan vähän extraa.
Tämä oli sellaisessa vahvassa oranssinpunaisessa verkossa, jonka kiinnitin ruusukehikkoon noin 1,5 metrin korkeudelle. Eilen aamulla oli kuivaa, ja hurrutin hyvän tovin sora-aluetta lehtipuhaltimella. Tulin välillä kahville, ja kun avasin verhot, verkko roikkui tyhjänä, ja talipötköä ei ollut missään. Luulin ensin, että se on pudonnut maahan. Hahaa, vaan eipäs ollut vaan se oli napsittu parempiin suihin, ja verkko oli rikottu alapäästä.
Onkohan ketulle tullut paha olo, jos on hotkaissut pötkön kerralla?