Näytetään tekstit, joissa on tunniste gallicat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste gallicat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. heinäkuuta 2019

'oeillet parfait' - ranskanruusu + ukkossateen ryöpsäys

Palataan gallicamaahan...



Osa nupuista on voimakkaan violetteja. Kuvassa näkyy haalea kopio todellisuudesta, en saanut väriä toistettua kännykällä vaikka yritin useampaan otteeseen.


Pensas on noin 1,5 m korkea, ja rento-oksainen kuten näkyy.


Mutta onko ruusuni 'oeillet parfait'? Sellaisena se on minulle myyty, ja olen tarkistanut ja tarkistanut kirjanpitoani, joka tässä kohden on varmasti ajan tasalla.

Alla on kaksi kuvaa, jotka hipistin Simolan Rosarion sivuilta.



Pensaan korkeudeksi sanotaan vain 80 cm.

Alempi kukka sopisi, mutta yhtään ylemmän mukaista, näin raidallista, ei ole putkahtanut esiin. Jälleen yksi kysymys Vakka-Taimen Vesalle... kunpa loppuviikolla ehtisin sinne. Oikein sormet syyhyävät päästä ostoksille ja jutustelemaan ruusutietäjä-Vesan kanssa.


Onko sinulla kyseistä ruusua? Mielelläni kuulisin mielipiteesi, voiko tämä olla 'oeillet parfait'.










Kuvat ovat samasta pensaasta. Aikamoista variaatiota, vai mitä? Valo vaikuttaa tietenkin väreihin, mutta kukissa on myös paljon vaihtelua.






Kesän ensimmäinen ukkonen nousi eilen. Sellaista pientä jytinää ja leiskuntaa. Ehdin juuri ja juuri trimmata ja haravoida koira-aitauksen ennen kuin kunnon pisarat alkoivat jysähdellä.

Videolla näkyy Albamaata, ja vesi syöksyy Duchesse de Rohanin juurelle. Herttuattaren varpaat taisivat kastua.


Jälleen olin niin mielissäni katetusta terassista! Kuivumassa olevat matot ja pyykit saivat jatkaa kuivumistaan, ja itsekin sai seurata luonnon näytelmää kuivin paidoin. Ja Väinö voi olla "ulkona" vaikka sataa, koska hän ei kerran sisätiloissa viihdy.

Aamulla Albamaassa näytti tältä. Ruusut eivät olleet onneksi kärsineet pisaroiden tykityksestä. 



Olen kuvannut Albamaata, jossa on kyllä muitakin lajeja, mahdottomasti, mutta postaus tulee sitten joskus. Kun kiireet hellittävät.

Viikosta on povattu kovasti koleaa. Toivottavasti sentään halla pysyy Suomen rajojen ulkopuolella!

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Gallicamaassa kukkii monen vuoden jälkeen

Tuscany

Ensimmäiset aloittivat jo ennen juhannusta, siis liian aikaisin. Gallicoiden "kuuluu" kukkia vasta heinäkuussa.

Sama pensas mutta eri valossa😕mietin vaan, kun koettaa tunnistaa ruusuaan netin ja kirjojen avulla.

Tuscany on matala ranskalainen.



Gallicat eivät ole loistaneet niille varatussa penkissä. Niitä on muuallakin, mutta tämän omasta mielestäni erinomaisen kasvupaikan (suojattu kolmelta suunnalta) varasin nimenomaan ruusuille, joita todella arvostan Noh, ne eivät vaivannäköäni ole pahemmin arvostaneet, ja todella monena keväänä 10 vuoden aikana olen joutunut saksimaan ruusut lähes maan tasalle. Siitä tappotalvesta puhumattakaan.

En muista, milloin kukinta olisi ollut edes tämänmoista. Tämän ja hurjan kasvun myötä nousi eteen uusi ongelma. En tunne enkä muista enää ruusujani, ja isommat pensaat ovat kietoutuneet limittäin ja lomittain. Nyt saa nauraa😹

Toisaalta olen löytöretkellä omassa pihassani. Aika jännää.

Rosa Mundi - kohtuullista kukintaa tiedossa

Yhdessä ja samassa pensaassa...






Pohdintojen ja taustojen kertomisen aika on kiihkeimmän kasvukauden mentyä. Postaukset ovat siksi lähinnä kuvakavalkadeja😅.


Kirjanpidon ankaran tutkinnan jälkeen... Gloire de France?



Alla oleva ruusu on myyty Sissinghurst Castlena, mutta sehän se ei ole.










Pensas on noin 1,5 metrinen, ja kuten näkyy, kukkien väri vaihtelee iästä riippuen purppurasta vaaleanpunaiseen. Keskeltä kurkkaa keltainen silmä.

Vakka-Taimen Vesa meinasi, että pensas voisi olla Belle sais Flatterie. Pysytään tässä oletuksessa, kunnes toisin todistetaan.







Eivätkä yllätykset tähän lopu!







"Löysin" tämmöisen ruusun, oikeasti en tiedä, olenko koskaan nähnyt tämän herkkiksen kukkivan.
Rouva on Duchesse d´ Angoulême. Ruusu on todella ihastuttava, herkkä, ja juuri minun makuuni. Onneksi en kaivattanut penkkiä ylös täydellisen kyllästymisen hetkellä.






Tästä näkee, miten lomittain ruusut kasvavat. Tummempi liilaan vivahtava on oma yksikkönsä, ja se lienee Hippolyte.

Duchesse de Montebello koettaa kukkia, mutta kuivuus on vaatinut veronsa: kukat ovat mitättömiä, vaikka olen viime päivinä kastellut herttuatarta. Ja muitakin. Olen jo muutamia viikkoja kerännyt keittöstä tulevat vedet kasveille.

Tämä on vain alkua kastelurallille😟jos ei saada kunnon sateita.

Kunpa herttuatar jaksaisi... pitkät pinkit nuput, jotka aukenevat vaaleanpunaisiksi maljoiksi. OOOH.

Lisää yllätystä: Luettelossani lukee nimi: Hely Kalska. Taatusti on kuollut, nimi ei tuota minkäänlaista mielikuvaa. Piti googlata. Vaan eipä mitään, eilen alhaalla pilkotti juuri sellainen aniliininpunainen yksinkertainen kukka. Revin oheiskasvillisuutta pois, ja kukan ympäriltä paljastui ruusu. Pieni mutta hengissä oleva. Kröhöm.

Sorry, mutta Hely ei tule koskaan kuulumaan suosikkeihini, mutta jostain syystä olen sen vaan napannut Vakka-Taimesta kyytiin. Sinne muuten pitäisi päästä... jos ei ensi viikolla, niin ainakin seuraavalla.

Ihanaa alkavaa ruusuhöperöistä viikkoa!