torstai 5. tammikuuta 2023

Eilen oli niin mukava päivä!

 

Minulla ja ystävättärelläni Leenalla oli treffit eilen Eurajoen keskustassa. Säästöpankin taloa keskeisempää paikkaa ei kaiketi voi olla?

Tapasimme SELEN RAVINTOLAssa. Yllä on kuva kasvisburgerannoksestani😋

Alla lähikuva. Oih, nams.

Ruokalista on laaja, siis todella laaja: pizzaa, kebabia, pastaa, salaatteja ja hampurilaisia.

Paikka on siisti ja kaunis, ravintolamainen, kuten nimi kertoo. Se ei ole enää pelkkä kebab tai pizzeria, niin kuin oli edellisessä osoitteessa. 

Plussaa on myös, että jos epäilet, ettet pysty syömään kaikkea, voit tilata hetimiten dogibagin. Ja miten suloinen tyttö toimittikaan ystävättareni paketin!

Meitä haittaisi ainoastaan musiikki, joka jumputti aika lujaa.

Lämmin broilersalaatti😋

  


Olimme oikeastaan virallisilla asioilla. Mutta millä, en paljasta😎, vaan näytän kuvauskohteen lähteltä otettuja kuvia. Uutta kotiseutukirjaa ollaan kuitenkin työstämässä.


Juvajoki liittyy Eurajokeen



Ketunpesän tien alusta näkymä joelle



Näkymä kävelysillalta. Todella kaunista, eikö?


Luonnon taidetta

Nautitaan näistä kunnon talven hetkistä!

Kiitos kun kävit lukemassa💖

perjantai 18. marraskuuta 2022

Potilasvalituslautakunnan päätös

 



Oli tätä odotettu! Toisaalta pelkäsin avata postilaatikon kantta. Onko päätös tänään vai ensi viikon postissa? Itsenäisyyspäivänä tulee kumminkin jo vuosipäivä täyteen. Silloin minut potkaistiin ulos kotisairaalasta, koska haava oli parantunut.

Niinpä, ja kiinni on pysynyt. Mutta edelleen ympärystä on sinisenpunainen. Aion ottaa kuvan nilkasta ja lähettää anomuksen mukaan. Mielestäni ei enää puhuta tilapäisestä haitasta, vaan jatkuvasta.

Noh, jonkinlaista oikeutta kait saan. Edessä on mutkikkaiden lomakkeiden täyttö, mitä en omalla järjellä edes yritä tehdä, vaan varasin ajan potilasasiamieheltä ensi viikon perjantaille. Onneksi on tällainen palvelu! 



Yllä tuomio. Toivottavasti ihotautilääkäri Olivera Robera - Krasteva miettii jatkossa pidempään, ennen kuin määrää epäpäteviä hoitoja tai tukeutuu ammattitaitoisempiin lääkäreihin.

sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Parempi katua ja silti maksaa = Celestés - verkkokauppa

En yleensä osta juuri mitään verkosta, ja siksi kai haksahdinkin. Faceen tuli mainos tyylikkäästä pitkästä hupparista. Juuri sellaisesta, jota olin vailla syksyn kelejä vastaan. 

Ihminen ei saa olla impulsiivinen, pitää miettiä ja selvittää taustat. Jos olisin tilaushetkellä googlannut, en olisi ikinä tilannut! Netti on "täynnä" haukkuja. On tullut vääriä tuotteita, kokoja ja ties mitä, mutta palauttaminen on tehty kalliiksi ja sen myötä lähes mahdottomaksi. 

 

 



Tässä vaate on 163 cm pitkän ystävättäreni yllä. Koko on XL. Hänelle se sopi, mutta minä olen 10 cm pidempi ja paljon paksumpi😆Hihat ulottuivat minulla puoleen käsivarteen ja sitä rataa. En ollut tyytyväinen laatuunkaan. Neulos on ohutta: viileisiin kesäiltoihin sopivaa. 

Vein paketin Matkahuoltoon ja kuvittelin, että sillai vaan saan sen palautettua. Paketissa ei ollut mitään koodia, josta palautusväylä olisi auennut. Myyjä ihmetteli, eikö sisällä ollut ohjeita, lomaketta tai enkö ole saanut sähköpostiin palautusohjeita. Ei, ei ja vielä kerran ei. 

Löysin yrityksen sivuilta, että palautusohjeita pitää pyytää erikseen. Onko moista ennen kuultu? Ne tulivat muutaman päivän kuluttua, sellainen automaattinen viesti. 

Pyydettiin ottamaan kuvaa ja videota tuotteen vioista. Paketti täytyy palauttaa omalla kustannuksella Kiinaan! En käynyt edes kysymässä matkahuollosta, mitä olisi kustantanut, vaan luovutin siinä kohtaa, kun valituksista luin sen maksavan 60 €. Silti Celestés pidättää itsellään oikeuden hyväksyä palautus. 

Olen tehnyt valituksen kuluttaja-asiamiehelle, Klarnalle ja purnannut myös yritykselle. Takki, jonka tungin korin pohjalle, maksoi onneksi alennuksen jälkeen vain 33 €. Rahallisesti en paljoa hävinnyt, mutta uskomattomasti aikaa on tuhlaantunut puhamattakaan pahasta mielestä. 

Toivottavasti sinä olet ollut verkko-ostoksilla minua fiksummin liikkeellä!



perjantai 7. lokakuuta 2022

Hevoskynnön SM-kisat 10.9.2022 Vuojoen kartanolla, Eurajoella






Kisat on järjestetty ensimmäisen kerran näytösluontoisena vuonna 2006, ja seuraavasta vuodesta lähtien sarjoja on ollut kolme: yksikkö - ja parihevossarja sekä avoin luokka. 

Tuon verran virallisesta puolesta; ne loput, kuten tulokset, löytyvät kotiseutuyhdistyksen sivuilta. Minä tuon tässä postauksessa esiin ennemminkin tunnelmaa ja tuntemuksia. 
 
Komea kartano.


 

Veimme Nipsu-neidin autoon ruokailun ajaksi, ja kuinkas muuten, jäimme suustamme kiinni tutun rouvan kanssa. Ystävämme odottivat meitä kärsivällisesti rappujen vasemmalla puolella. 

Vielä vähän vasemmalle näkyy heppa, jolla pikkuväki pääsi ratsastamaan. Tai heitä oli kaksin kappalein.

Tapahtuma oli siis ihanan monipuolinen! Ei tarvitse olla kovan luokan hevosharrastaja, että voi tulla Vuojoelle nauttimaan ja oppia uutta siinä samassa. Miten sen auran kuuluu kulkea ja missä syvyydessä. Miten sen saa tekemään suoraa vakoa?
 
 
Etupihalla oli käynnissä samaan aikaan LÄHIRUOKATAPAHTUMA. 



Juhlapalvelu MaRengit

Kartnon Trekolin ja Eurajoen Puutarhan myyntipisteet


Tässä hetkessä meidän porukan mahat kurni. Pelkäsimme jäävämme nuolemaan tyhjiä lautasia. Hui kauhistus!

Toisesta lautasesta otin kuvat; ensimmäinen sisälsi pelkkiä vihaneksia.

Muusi (Eorjoe murttel perunvoi) oli loppunut, ja ihmiset odottelivat jonkin aikaa ennen kuin täydennys saapui. Minä en viitsinyt, koska en muutenkaan ole peruna - tai lihafani. Raavin salaattikulhojen sisällöstä itselleni syötävää. 

 Loppujen lopuksi kaikki saivat masunsa täyteen, mutta pientä viilausta tarjoilu edelleen vaatiisi. 

 

 LAPSILLE SUOSITTU KEPPARIKISAT!


Jopa alle viisi-vuotiaat pääsivät kisaamaan, esteen korkeus 20 cm. Yli 13 - vuotiaiden esteiden korkeus oli 50 cm. Ja kaikkea tältä väliltä!

Lapsia oli kymmeniä, kymmeniä. Tapahtuma kiinnosti ja innosti pikkuväkeä. 

 


 

 

Tässä kavalkaadissa on kuvia kilpailijoista, jotka tietenkin kaikki onnistuivat. 



 

 


 

 







Koiria oli paljon mukana, ja hyvä näin. Kaikki saivat kokemusta, sekä lähestyjät että lähestyttäjät.
 
 
 
Tämä kaunis herra erottui kahdella jalalla kulkemisestaan.



Ja tässä meidän porukka, minua ja yhtä toista vaille.
 

 

 
 

Aivan upea päivä vietettiin ja viihdyttiin loppuun asti. Kiitos teille meidän ystävät💗


























sunnuntai 28. elokuuta 2022

Opastettu kierros A. Ahlströmin ruukkialueella Noormarkussa


'Dutchess de Rohan'

 

Minun kesäni on ollut lähinnä pihalla tönkimistä, ja silti tuntuu, että en ole saanut mitään aikaiseksi. Kuten olen kaikille toitottanut: olen kirinyt kiinni kahta haavan vuoksi menetettyä suvea. 

Yksi muutaman tunnin kesäretki sentään tehtiin, jopa niin kauas kuin Noormarkkuun. 

Ruukkialue on upea, hyvin hoidettu ja uhkuu historiaa sekä rahan hajua. Ihmettelimme mieheni kanssa, miksi emme olleet ennen löytäneet kohdetta. Joskus ei vaan näe lähelle, vaan kurkottaa kauas.

Olimme liikkellä ystävämme Kirsin kanssa; varasimme ja maksoimme opastetun kierroksen etukäteen netissä. Alueella voi liikkua itsekseen, mutta yksityisalue kyltit kertovat, minne asti saa mennä. Oppaan kanssa pääsee kurkkimaan hiukan pidemmälle. Me osallistuimme Puutarhakierreokselle, jolla saa aikamoisen kahden tunnin tietopläjäyksen sekä yrityksen nykyisyydestä että historiasta, maisema-arkkitehtuurista ja rakennuksista. 

Opas oli asiastaan innostunut, jopa ylpeä saadessaan olla osa Ahlsrtömia, ja osasi vastailla kysymyksiimme. Voimme siis suositella!


Antti Ahlström osti Noormarkun kartanon v. 1870. Kaksitoista vuotta myöhemmin valmistui Isotalo (opas kielsi julkaisemasta kuvaa talosta; suku varjelee sitä niin tarkoin) perheen kodiksi ja yhtiön konttoritiloiksi. 

Talon edessä kaareutuu ruusukäytävä, jossa Flammentanzit kukoistivat täyttä päätä. Minä huokailin monet kerrat.

 

Suvun vaurauden tuojina olivat saha ja rautaruukki. 




 

 

Lehmuskäytävä

 

Yksityiskylttien takana on kolme pientä saarta, joilla kasvaa komeita tammia. 



Sadat omenapuut leikataan keväällä näin järkevään malliin. Omenat jatkojalostetaan keittiöissä joko ruukin ravintoloihin tai myytäviksi vierailijoille.

Takana näkyvät pergola ja Havulinna. Sinne totisesti haluaisin  päästä yöpymään!


 

Pergola, jonka seinillä ei enää kiemurtele kasvillisuutta, mutta edelleen suku järjestää täällä juhlia. 




Havulinna, joka rakennettiin Walter (Antin poika, jolla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin alkaa toimariksi) Ahlströmin kodiksi, ja se valmistui v. 1901. Se on saanut vaikutteista sekä Englannista että Keski-Euroopan metsästysmajoista.

Se on varattavissa yrityskäyttöön eli suomennettuna paremman väen kokoontumisiin: yritysjohdon ja - hallituksen tilaisuuksiin. Varauksiin sisältyy aina majoitus, ja talo varataan yhdelle ryhmälle kerrallaan. 

Tällä kertaa talossa kuhisi eri tavalla. Seuraavana päivänä olisi suvun Gullichsenin haaraan kuuluvaan henkilön häät! Kutsuvieraita oli saapunut jo Havulinnaankiin, ja keittiö valmisteli tulevia ruokailuja. 

Tästä syystä emme saanet kävellä Villa Mairean pihalle, vaan jäimme könöttämään risteykseen. Edellisestä vielä tietämättä ihmettelin oppaalle, että kuka talossa asuu. Valot olivat päällä, ja näin kasvojen viivähtävän ikkunassa. 



Ryhmät pääsevät tutustumaan Villa Maireaan ympäri vuoden. 

 

Tyylikäs pääkonttori (valmistui v. 1916), joka toimii edelleen Ahlstrom Oyj:n, Ahlström Capital Oy:n ja Ahlström Osakeyhtiön koulutus- , kokous - ja edustustiloina. Harvalla tämän tason yrityksellä on pääkonttori Noormarkussa.

 

Alueella on 70 ha viljeltyä peltoalaa, vuokrattuna.
 

Luonnosta kaikki lähtee ja sinne palataan. Ahlstrom-Munksjö on johtava kuitupohjaisten materiaalien valmistaja. Liikevaihto v. 2021 oli 3 miljardia €. 


Kiitos kierroksesta ja tervemenoa paikanpäälle!


 



sunnuntai 26. kesäkuuta 2022

Tuokiokuvia pihasta

Lähinnä kuvia, kun tuli pitkä postaus, minimaalisesti tekstiä. 


Nuokkusyreeni
Therese Bugnet ja Juhannusmorsian


Louise Bugnet

Matti Hesperia



Mummun pioni aloittelee kukintaa


Sumuinen aamu klo 4

Wasagaming

Idänjuhannusruusu Grandiflora


Tunnelmaa

Keltainen on Hazeldean

Sassa Natalia ja Unkarinsyreeni