Osa 2
Jospa nämä kauniit pionikuvat toisivat hiukan lohtua? Jokainenhan odottaa kevättä, ja edes sen verran lämpöä, että kasvu alkaa, malttamattomana. Mutta kun yöpakkaset huitelevat kymmenessä asteessa, jopa narsissit on peitettävä. Tämä kevät ei totisesti ole hellinyt meitä puutarhaintoilijoita.Oletan pionin kuuluvan KIINANPIONEIHIN, ja Pionit - kirjasta löytämäni kuvaus vastaa varsin hyvin mummun peruja olevaa pionia.
Paeonia lactiflora, Kerrannaiskukkaiset, 'Monsieur Jules Elie': Aikainen, perinteinen, runsaasti kukkiva lajike, suuret ruusunpunaiset kukat, jotka eivät haalistu auringossa. Suuret ulommat terälehdet kehystävät pienten kähärien sisälehtien muodostamaa keskusta. Varret tanakat, mutta eivät silti täysin jaksa kannattaa isojen kukkien painoa.
Korkeus 90 cm.
Jospa nyt muistaisin asentaa pionille tuen, kun se vihdoin alkaa kurkistella maan pinnalle. Ainakin sateisina vuosina oksat painuvat maahan.
Muuten se on erinomainen pioni, joka on melko nopeasti kasvanut täyteen kokoon. Minulla sen kavereina rehottavat keltapäivänliljat, valkoiset lehtosinilatvat ja ritarinkannukset. Saattaa joukkossa sinnitellä jopa jokunen niittyleinikki, jotka ovat varjeltuneet kitkemiseltä.
Tällä on samat "perustiedot" kuin tummanpunaisella pionilla, josta kirjoitin aikaisemmin. Löydät sen tekstin klikkaamalla alalaidassa olevaa tunnistetta: PIONIT.
Ihanat pionit. Ei ole turhaan sanottu, että pionit ovat puutarhan kuningattaria. Löysin blogisi blogit.fi:n kautta. Mukava löytää uusia blogikavereita. Mukavaa viikon jatkoa Pihakuiskaajan puutarhasta.
VastaaPoistaHei Anneli! Kiva kun löysit blogini. Tämä on vielä niin uutta minulle, että vasta tutustun muidenkin blogeihin. Sinun sivuillasi kävin tosiaan äsken... Minä kirjoitan myös muuten. Nyt on viides kirja työn alla, mutta sen aihepiirin / tutkimustyön käsittely vaatisi aivan oman bloginsa.
Poista