PUUTARHASSA TAPAHTUU --- kanadalaisten ruusujen talvehtiminen

En voi paukutella henkseleitäni, enkä päästellä riemunkiljahduksia.
Osa kandalaista ruusuista on jo hyvässä kasvussa, suurin osa on ilmeisesti hengettömiä.  On vielä liian aikaista tehdä kunnollisia ja päteviä päätelmiä, mutta esitän tässä joitain omia arvioitani.

Viime talvi oli täällä taas kerran aika hankala: lämpöä, pakkasta ja sitä rataa ees sun taas. Ainakin kuvittelen, että ruusuilla olisi helpompaa, jos viimeistään joulukuussa ne saisivat lumipeitteen, ihmisen antaman suojan lisäksi. Täällä pysyvästä lumesta ei kannata enää edes uneksia.

Nicolas on näin hyvässä hengessä. Onneksi! Ylhäällä viime syksynä kuvattuna; ruusujen viimeisiä pinnistyksiä kukinnasa.

MUTTA... Alexander MacKenzie, Bill Reid, Emily Carr ja Felix Leclerc vaikuttavat hengettömiltä. HARMITTAAAA!!!!!

Voi olla sattumaa, mutta nyt kuolleilta näyttävät ruusut olen istuttanut saman maaperän penkkiin. Jos nyt muokkaisin em. maata, toimisin varmasti hiukan eri tavalla. Lisäisin siihen vielä hiukan enemmän hiekkaa, mutta myös palanutta hevonkakkaa, kompostia... Siis ettei tule väärinkäsityksiä, tämä alue oli ollut olemassa hyvän tovin, ennen kuin istutin koeruusut, ja siinä esim. Albat ovat menestyneet. Mutta oliko maalaji kumminkin liian tiukkaa herkille kanadalaisille? Sitä itse epäilen.
Penkki on kohopenkki, ja vielä erittäin jyrkkä sellainen. Vesi ei taatusti ole jäänyt makaaman.
Tämä oli yksi asia, jota Seija Muhonen kysyi sähköpostiringissämme.

Tässä penkissä Nicolas kasvaa, tien vierellä, paraatipaikalla. Kuva on viime kesältä.

Tänään otetut kuvat, jotka paljastavat vielä niin surkean näkymän. Aivan etuallalla Nicolas kasvaa, vaikka ei uskoisi. Sen vierellä on kaksi vanhaa Frontenacia, mutta toinen näyttää kuolleen. Olen pettynyt. 

Hengissä vaikuttavat tällä haavaa olevan Adelaide Hoodless, De Montarville, Hope for Humanity, Lucy Irene ja jo mainittu Nicolas.Samaten kokeen ulkopuolelta ostettu William Baffin on hyvässä kasvussa.

Rosa 'Mercedes' taitaa tuottaa minulle taas pettymyksen. Et kui lainkka sillai? Istutin ruusun jo toiseen kertaan ja kokeilin auttaisiko istutus syvemmeälle + peittäminen.Vaikka kuolleelta vaikuttaa; silti en menetä vielä toivoani. Ehkä juurakko lykkää uutta kasvua?

Jaa, enkä menetä toivoani kandalaistenkaan suhteen. Pienistä palasista saadaan koottua vuosien myötä todellista, arvokasta tietoa. Joku lajike osoittautuu varmasti liian araksi tänne, mutta jotkut yllättävät kestävyydellään.

Hongistolta tulleet neljä koeruusunalkua istutin niin hyvään penkkiin, etten koskaan ennen ole sellaista saanut aikaiseksi. Taimet olivat älyttömän pieniä! Ne taitavat olla lopullisesti menetettyjä. Istutuskuopissa ei näy yhtikäs mitään.  

Sen puoleen, ajatukseni ovat koko ajan tässä meidän Fiinu-äipässä. Eli muista viis. Sukuhistoria ei lupaa hyvää synnytykselle, mutta siitä sitten joskus toisella kertaa.