Harjattulan kartanon päärakennus, rakennettu noin vuonna 1920. Se on saneerattu majoitustiloiksi. |
Kartanolla on vaikuttava, mutta pirstaleinen historia, eikä kukaan jaksaisi lukea postausta, jos rupeasin sitä seikkaperäisesti selostamaan. Sitä paitsi pääkohteemme oli Brinkhall, jonka monet muistavat Hovimäki - sarjan ja Käsky - elokuvan kuvauspaikkana.
Harjattulan nykyinen omistaja on Paasikivi-säätiö. Entisessä karjasuojassa on koulutustiloja ja ravintola. Pellot on valjastettu golfpallon lyömiseen. Neljästä kasvihuoneesta on jäljellä yksi, ja sitä, kuten muitakin tiloja, markkinoidaan erityisesti hääjuhliin.
"Merta, saaristoa, aktiviteetteja, kartano-glamouria ja vanhaa kulttuurimaisemaa." Tämän mainoslauseen löysin useammasta lähteestä.
Kasvihuoneen päädyssä, autotallissa, toimii Kakskerran VPK, joka on erikoistunut eläinpelastustehtäviin. Sillä on vuodessa noin 60 pelastustehtävää.
Kartanon pihalta kuvattu. HUOM. oma linja-autopysäkkikin löytyy. |
Turun seudulla on paljon katsottavaa. Suomen vanhimpana asuinalueena seutu suorastaan tihkuu historiaa, ja jostain syystä Varsinais-Suomi on minun aluettani. Minun kuuluisi elää siellä! Maanmuodot ja kasvillisuus ovat aivan erilaisia, niin pehmeitä. Satakunta taas on luonnostaan tiukkaa mänty - ja kuusimetsää. Kylmempää ja kovempaa.
Ajoitimme lähdön niin, että lounaskattauksen alkaessa, 11 tienoilla, olisimme Harjattulassa. Sieltä ajaisimme hiukan takaisinpäin Brinkhalliin, jossa ensimmäinen opastettu kierros alkaa kello 13.
Lounas oli erinomainen! Vain kahdeksalla eurolla sai: salaattipöydän, lämpimän ruoan (myös vegaanivaihtoehto) ja jälkiruoan.
Jälkiruoka nautittiin ulkona. Ilma oli jo ennen puolta päivää hiostavan kuumaa; oikein tunsi että ukkonen oli nousemassa. |
BRINKHALL. Kaunis ja harmoninen. "Suomessa harvinainen barokki-ihanteiden mukainen kokonaisuus." Päärakennus valmistui vuonna 1793, ja rakennuttaja oli Gabriel von Bonsdorff (1762 - 1831). |
Vasemmalla Kavaljeerisiipi, joka on rakennettu Bonsdorffin luonnontieteellisen kokoelman säilytyspaikaksi. Salissa juhlittiin myös tyttären Anna Catherinan häitä 12.7.1818. |
Näiden rakennusten alapuolella ovat Pakaritupa ja viljavarasto.
Omistajien lista on liian pitkä... kukaan ei lopulta välitä, ja siksi paljon arvokasta aineistoa on hävinnyt.
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on valinnut kaksi aikakautta, joita kartanon sisustuksessa painotetaan: rakentajan von Bonsdorffin ja Rambergien 1920 - luvun.
Kartanoa ja ympäristöä kunnostetaan pikku hiljaa, ja valitettavan paljon on kiinniotettavaa.
Turun kaupungin omistuksessa Brinkhall päästettiin täydelliseen rappiotilaan: päärakennus oli kylmiltään, sinne murtauduttiin monet kerrat ja jopa ajettiin sisällä moottoripyörillä.
Arvaa, nousivatko niskavillani pystyyn! Mikä häpeä Turun kaupungille jättää tällainen kulttuurikohde hunningolle!
Seuraavassa postauksessa vieraillaan itse kartanorakennuksessa oppaan johdolla. Tervetuloa mukaan! Ja ajellaan ukkosmyräkässä sekä käydään, tietenkin, taimiostoksilla.
Ihana postaus, mahtava paikka. Kiva kun teit tätä rakennusta tunnetuksi. Seuraavaa postausta odotellen. Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!
VastaaPoistaKiitos Anneli. On kyllä tutustumisen arvoisia paikkoja.
PoistaMukavaa tämä kotimaan matkailu,
VastaaPoistaJoo, aina ei tarvitse lähteä "Roomaan" kokeakseen historian havinaa.
PoistaSamaa mieltä edellisen kanssa, että kyllä täältä kotimaastakin löytyy vaikka mitä nähtävää. Hienoja kohteita, en ole kummassakaan käynyt, en edes kuullut näistä. Jatkoa odotellen...
VastaaPoistaTurun seutu on kartanoiden luvattua maata. Google maps auki ja voi sormella tökätä mielenkiintoiseen kohteeseen. Niin minä tein.
PoistaKyllä kotimuassa on paljon nähtävee. Mukava kun esittelit nämä, jatkoa seuraan!
VastaaPoistaOn kyllä! Ja netistä löytää niin helposti vierailun arvoisia kohteita.
Poista