Viisi parasta kesämuistoa

Vastaan tässä Nilan Lappalainen etelässä - blogissa minulle heittämään haasteeseen. Kiitos siitä!

Myönteisen muisteleminen tuli tarpeeseen, koska ensimmäisenä mieleen nousseet kesämuistot olivat perin ikäviä.
Kuumuus, jatkuva kasteleminen, romuttamon melu ja käry, joka esti pitämästä ikkunoita auki yölläkään.
(Sen puoleen taisin iloita melun vähenemisestä liian aikaisin. Mutta palaan siihen.)

Tässä siis ne positiiviset hetket, joiden löytymiseen piti käyttää hiukan aikaa😅eli siinä mielessä haaste oli minulle paikallaan.

1. Terassi saatiin tähän malliin 

En keväällä osannut enkä uskaltanut ajatella, että mieheltäni löytyisi aikaa ja energiaa työhön, joka ei ole välttämätön. Niin moni muukin tähdellisempi projekti odotti ja odottaa edelleen. Siksi olen erittäin kiitollinen ja iloinen katetusta terassista! Noh, puolensa tälläkin. Kondensiovettä tippuu... ja katto vuotaa parista kohtaa, mutta ne saadaan kevään tullen korjattua.


2. Ylipäätään kukinta

Kaikki kukkiva käy ja lämmittää sekä sydäntä että silmiä. Alla Unkarinsyreeni. 

'Toukoniitty'

Eikö ole herttainen ja kauniin punainen? Olen hankkinut pensaan vuonna 2013 Vakka-Taimesta, ja se on osoittautunut oikein kestäväksi ja kiitolliseksi ruusuksi.

'Rosa Glauca' on kukkiessaan kuin ruusunpunainen tähtisikermä. Tämä yksilö joutuu kasvamaan varsin kuivassa paikassa, ja se kärsi kaiken lisäksi joku vuosi sitten miesten metsänhoidollisista toimenpiteistä. Siksi se on muotopuoli.

3. Mummun pionien kukinta

Toinen mummulainen pioni, tummanpunainen, on taas paikassa, jossa se ei kuki. Isot ruusut ovat levinneet liian lähelle ja varjostavat. Sen siirtäminen jo toiseen kertaan on ensi kevään hommia. Toivottavasti nyt osaan ennakoida vierellä kasvavien kasvien kasvuvoiman.

Mummun pionit tuovat mieleen vuosi toisensa jälkeen onnelliset ja huolettomat lapsuuskesät sekä isovanhempien rakkauden.


4. Kesäkukat


Olen ehdoton kesäkukkaihminen! Oikein valittuina niitä on helpompi hoitaa kuin penkkeihin nuutuvia perennoja. Aukkopaikkoja saa kivasti paikkailtua ja koristettua tietenkin rappuja, terassia ja kuistia. Vitsailenkin, että meille tehtiin pääoven kuisti sen vuoksi, että kesällä saan täyttää sen ruukuilla ja talvella kynttilöillä. 

5. Sukutapaaminen Lahdenperässä 1.9.2018

Tämä on kaappaus Eurajoen kunnan sivuilta, koska olin hölmöyksissäni poistanut omia kuviani. Kuvassa on grillikota oikealla ja takkahuone. Toisella puolella rakennusta on sauna.

Äidinäidin puolen suvun piirissä on elvytetty vapaamuotoisia tapaamisia, ja minä olen toiminut kokoonkutsujana.


Vuokrasimme parkkipaikan lähellä sijaitsevat päärakennuksen ja suulin. Ne muodostavat sisäpihan, jossa on penkkejä ja tuoleja. Vuokra oli koko päivältä noin 115 €, ja siivous sisältyy hintaan.

Pääpaino oli seurustelulla, mutta kuultiin myös reipasta yhteislaulua (suvussa on paljon kuorolaisia ja muuten taitavia laulajia), ammattilaisen esittämää musiikkia ja runonlausuntaa.

Kaikissa muissa kuvissa oli niin paljon ihmisiä, että en uskaltanut niitä laittaa.
Mutta näistä näkee millaiset tarjoiluolosuhteet päärakennuksessa on. Seinän takana on hyvinvarusteltu keittiö, ja astioita on noin 60 hengelle.

Tilasimme kinkku- ja lohikiusaukset paikalliselta yrittäjältä: Lounaspadan Jyrki Pönkältä. Kiusaukset olivat todella maistuvia, oikein suussasulavia, ja hintakin oli edullinen: 10 hengen laatikko vain 30 €. Samoin maukkaat täytekaakut tulivat Pönkältä. Yrittäjä oli vielä niin ystävällinen, että toimitti kaakut juuri ennen kahvitarjoilua, koska en ollut varma, mahtuisivatko ne jääkaappeihin. Olisivat ne mahtuneet, mutta en tajunnut paikalla käydessäni tutkailla jääkaappeja sillä silmällä.

Niin se vaan on, että ruoka on puoli juhlaa. Tapaamisesta olisi jäänyt suuhun "aivan eri maku", jos ruokapuoli ei olisi onnistunut.
Salaattipöydän kokosimme itse paikan päällä, ja se oli järkevä ratkaisu. Jokainen sai valita lautaselleen haluamansa sekoituksen.



Haasteen säännöt:

Tee postaus siitä, mitkä viisi puutarhamuistoa ovat parhaat tällä kaudella (siitä lähtien kun esikasvatuskausi alkoi tähän hetkeen asti).

Kerro, että haaste sai alkunsa Maatiaiskanasen Elämää - blogista Hilulta.

Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vähintään kolme blogiystävääsi mukaan. (Minä en haasta ketään, koska postauksia on näkynyt jo aika paljon, mutta haasteen saa kaapata, ken tahtoo.)

Käy kirjoittamassa postauksesi Maatiaiskanasen Elämää - blogiin "viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta" haastepostauksen kommenttikenttään, niin se lisätään haasteeseen osallistuneiden listaan.


Kiitos käynnistäsi!