Edesmennyt anoppini tapasi sanoa, että ihminen on terve niin kauan kuin hän viitsii leikkiä. Taisin joskus ihmetellä, miten hän jaksoi koristella talonsa pääsiäisenä tipuilla ja munilla, vaihtaa pöytäliinat ja ottaa esille kaikki aiheeseen liittyvät tavarat.
Mutta niin on vaan minunkin mieleni muuttunut iän myötä😊 Puuhailen milloin mitäkin tuottamatonta, koska yhtä leikkiä puutarhaharrastuskin on. Maapallo ei lakkaisi pyörimästä, vaikka en olisi ainokaista ruusua tai perennaa istuttanut.
Ja talvellakin ympäristöä on jotenkin koristeltava. Saatava kauneutta ympärilleen silloin, kun ruusut nukkuvat talviunta ja perennojen varret ovat mustuneet tai tyystin murentuneet.
 |
| Fiinu tutkailee lyhtyjä. |
Rakennuksen hahmo taitaa erottua juuri ja juuri, mutta tässä kasvihuone on saanut kasvukauden loputtua uutta eloa.
Onneksi aurinkokin on välillä näyttäytynyt ja esittänyt omaa häikäisevää näytelmäänsä.
Ja auringonlaskuihin ei koskaan kyllästy...
 |
| Aurinko punaa pellolle nousevaa sumua. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!