Uudella MyStar - aluksella

 

Laivan mukaista shampanjaa oli ostettavissa. Veuve Clicquot on vanha ranskalainen tuottaja; perustettu v. 1772. Se on saanut lempinimekseen "Keltainen leski" etiketin värin mukaan.

Jospa lähdetään alusta liikkeelle, kuten matkoilla on tapana. Lähtö oli tosi aikainen: ylös klo 3, ja auto starttasi klo 5. Aikataulu oli muutenkin liian hektinen. En suosittele viipymään vain yhtä yötä.

 

Täällä ollaan, lumisillä teillä! Ja muutaman tunnin kulutta Tallinnassa. 

 

 
Onneksi meillä kokenut opas ajoi edellämme. Meille noviiseille reitistä olisi tullut liian vaikea; silti opaskin joutui kerran pakittamaan ja hakemaan ajoreitin uudelleen. 

Toistaalta, näin on joka kerta, kun menet uuteen paikkaan. Seuraavalla kerralla jo helpottaa! 

Myöhäinen aamiainen. Normikattauksen lisäksi oli tarjolla ruokaisia salaatteja. Varmasti sai mahansa täyteen, vaikka ei tarjonta mitään säväytystä sisältänyt. 

Ruokala on varsin normipaikka, mutta siisti, ja tarjonta oli mielestäni riittävä.

Pieni maistiainen myymälöistä.

Tuotteet on laitettu kauniisti esille. 

Tämä on otettu kaksikerroksisen myymälän alapäästä. 

Laivalla meinasi käydä hassusti, koska korttimme eivät toimineet. Monen yrityksen jälkeen se oli uskottava. Jotain ihmeellistä oli tapahtunut. Kirjauduin verkkopankkiin, ja aloimme porukalla etsiä kortin asetuksia. Itse asiassa vasta kotona tajusin, että kun pankkimme vaihtui Oma Sp:ksi, uusiin kortteihin on tietenkin laitettu oletusasetukset, joissa maksaminen on mahdollista vain Suomessa. Minun pieneen mieleen ei tämmöinen ollut juolahtanut! Ei mitään, ruksi pois Baltian kohdalta, ja johan maksu onnistui, mutta tuskan hiki ehti jo nousta otsalle😓

Näkemiin Tallinn! Tulen kyllä uudestaan.

Palaan itse Tallinnaan, siihen vähään, mihin ehdittiin tutustua. Samaten paluumatkalta teen oman postauksen. Ketä kiinnostaa, hän pääsee katselemaan minun mukanani Suomenlahden uusinta tähteä, "Itämeren hämmästyttävin laiva".