torstai 23. maaliskuuta 2023

Ensimmäistä kertaa Tallinnassa!

Aika noloa, eikö? Mutta näin on päässyt käymään. Korkkasin Tallinnan vasta kunnioitetussa 55-vuoden iässä. 


Keskusta on melkoista uuden ja vanhan sekoistusta.

Tästä aloitettiin, tutkailemalla ympäristöä. Päästiin nopsaan ulos laivasta ja löydettiin Viru-hotellin parkkipaikka. Huonekin oli valmiina heti eikä klo 15, kuten varauksessa kerrottiin. 


Siellä VanhaTallinna häämöttää. Sehän minua kiinnosti eniten.

Ennen kierrosta hiukan historiaa. Tallinnan nimen uskotaan tulevan sanoista Taani linn, joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa. 

Kuitenkin ennen maan itsenäistymistä v. 1918 kaupunki tunnettiin nimellä Revala eli suomeksi Rääveli. Etymologia vie sanan saksan sanasta Reval viron Revala-sanaan. Se on muinaisvirolainen maakunta nykyisen Tallinnan ympäristössä. 

Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa vuodesta 1219 alken. V. 1285 kaupunki liittyi hansaliittoon. 

Ja se tarkoitti mitä? 

Alun perin Hansa perustettiin ryöväreiden varalta. Ensin se toteutui vain saman kaupungin kauppiaiden kesken. Nämä varustivat suojeluskunnan. 

Iso askel tuli Lyypekin ja Hampurin solmitusta liitosta v. 1241. Tämän seuraksesta yhä useammat pohjoissaksalaiset kaupungit liittyvät hansaliittoon ja poistivat tullimaksut keskinäisestä kaupastaan.

Sana tarkoittaa yhtenäisyyttä tai ihmisryhmää. Laivat suojattiin asevoimilla, ja sillä merirosvot saatiin hillittyä, ja kaupankäynti alkoi kukoistaa.  Enimmillään kaupunkeja mukana oli yli sata.  

Tässä iso, vuosisatainen asia tiivistettynä muutamaan virkkeeseen.



 

Upea pala historiaa! Hansakaunpungin portti. 




KOKO KATU TÄYNNÄ KUKKIA! Virossa on tapana muistaa vaimoa usein.    



Tämä sopisi morsiammellekin. Me vanhat rouvat saimme omamme seuraavana aamuna. Eli naiset: Äkkiä Tallinnaan! Siellä miehen "täytyy" ostaa puketti omalle kullalleen.



Just tämmöisiä katunäkymiä rakastetaan Japon kanssa. Oikealla linnoitusta.


DOMUS LINUN, Muurivahe 31

Ihana käsityö ja - tarvikeliike.



Upea, ystävällinen palvelu!

Rouva valitteli katujen olevan kovin tyhjiä; onneksi Arja johdatti meidät tänne ja saimme jättää ropomme Tallinnan kaupungin matkailukassaan. 


Meidän mukaamme tarttui: 

Patakintaat, kukkaron muodoksi taiteltu kassi ja laudeliinat.

Plus lankakerät tuliaiseksi iäkkäälle rouvalle💓


Upeita näkymiä siellä sun täällä.



Katariina Kääk. Toisessa päässä valoa.

Raatihuoneentorni


Upea eurooppalainen paikka. Mutta mitä sitten tapahtuikaan?


Tallinna on laadukaan ruoan majapaikka? Näin on ilmeisesti ollut ennen koronaa, mutta katsopas tätä annosta.


Ilmeiseti Virossa syödään paljon enemmän eläinperäisiä tuotteita kuin Suomessa, ja valitettavasti paljon vähemmän vihanneksia.

Pyysin tarjoilijalta lisää vihanneksia kuin listalla oli ilmoitettu (keskustelu käytiin englannksi), ja tämä ihmetteli, että lisää perunaa? Ei, vaan vihanneksia! Tämän seuraksena annokseen ilmestyi kourallinen salaattia. 

Mikä järkytys! Lohenpalanen ja muutama papu. 23 €. Onneksi eivät kehdanneet pyytää lisää hintaa salaatista. Lisäksi lohi ei maistunut suussani tuoreimmamasta päästä, ja lopulta Jarmo söi loput. Minä en pystynyt nielemään tunkkaista kalaa. 

Arvatkaapa vaan, mikä nälkä jäi! VARSINKIN KIUKKU! Matkalla hotellille poikkesimme vaatimattomassa Kebab-paikassa, josta tilasin kuudella eurolla (!!!) mukaan otettavaa ruokaa. Sillä pärjäsin aamiaiseen asti. Tai noh, Japo söi puolet😉. 

Matka jatkukoon! 





4 kommenttia:

  1. Tallinna on kyllä käymisen arvoinen, varsinkin kesällä tai joulun aikaan. Olen käynyt kaksi kertaa ja niistä kerroista on pitkä aika, joten uusi käynti on suunnitteilla. Meiltä Ahvenanmaalta pääseekin sinne kesällä kätevästi laivalla suoraan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä kiinnostavan oloinen kaupunki! Ja niin eurooppalainen. Sitä olen monelle päivitellyt.
      Ei kun sitten vaan matkaan! Toukokuu on kuulemma myös näkemisen arvoinen.

      Poista
  2. Eihän siinä ole mitään noloa, ettei ole Tallinnassa aiemmin käynyt. Täältä pääkaupunkiseudulta on hyvin helppo piipahtaa Viroon vaikka päiväseltään. Eri asia sitten kauempaa Suomesta.
    Olen käynyt Tallinnassa lukuisia kertoja. Ennen koronaa teimme ystävien kanssa eripituisia reissuja monta vuodessa. Ostosmatkoja, käsityömatkoja, puutarhamatkoja. Eikä ainoastaan Tallinnaan vaan Pärnuun ja muualle Viroon. Pidän Tallinnasta. Minusta on hienoa, että parin tunnin laivamatkan päässä on keskiaikainen kaupunki täynnä historiaa ja kulttuuria.
    Koronan jälkeen olen käynyt vain kerran eli viime kuussa päiväreissu sinne. Tallinnassa on Euroopan korkein inflaatio, mikä näkyi hintojen merkittävänä nousuna. Ennen Tallinnassa kannatti tehdä monenlaisia ostoksia, mutta tilanne on muuttunut melkoisesti. Kuinkahan paikalliset pärjäävät, kun siellä palkka- ja eläketaso on paljon Suomen tasoa matalampi?
    Olen saanut Tallinnassa erinomaisia salaattiruokia ja annoksia, joissa vihanneksia on runsaasti. Ravintoloita Tallinnassa on pilvin pimein ja tasoerojakin paljon. Virolaisesta ruokakulttuurista en paljoakaan tiedä, mutta kaipa sekin on kansainvälistynyt viime vuosien aikan. Kaupunki kärsii turistikadosta, mikä varmaan näkyy ja tuntuu niin kaupoissa, ravintoloissa kuin kadullakin. Turismi on kuitenkin Virolle merkittävä elinkeino. Helmikuisella reissulla erässä kaupassa myyjä kiitteli meitä kovasti siitä, että olemme vihdoin koronan jälkeen palanneet heidän palvelujaan käyttämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hinnat olivat samaa tasoa kuin meillä. Parissa ruokakaupassa ehdittiin käydä ja pällistellä.
      Varmasti löytyy vaikka millaisia ruokapaikkoja. Nämä, joiden listoja me katsoimme, olivat perinteisiä ravintoloita.

      Poista

Kiitos kommentistasi!