Perjantaina Vakka-Taimessa... kuvia mm. Ernst G. Dörrelistä

Muutamia kuvia Vakka-Taimesta... kävelin ensin ruusujen koemaan läpi, kylläkin ilman karttaa. Spinosissimat olivat jo kukkineet, mutta myöhäisemmät lajikkeet olivat huimassa kukinnassa. Tässä siis pieni otanta siitä, ja samalla kerron ostoksistani.

Penkin alkupäätä... Vasemmalla loistaa Lumo. Ups, minun on metrin matalampi. 

Ruusuystävää kaipaan... sellaista, jonka kanssa voisi kasvotusten jakaa harrastusta ja kokemuksia. Huomasin taas kerran, miten mukavaa ja mukaansatempaavaa oli keskustella Vesa Muurisen kanssa. Anopin kuoleman jälkeen ei ole ollut oikein ketään muuta, joka suhtautuisi samalla intohimolla ruusuihin, ja blogissa jutteleminen ei tietenkään vastaa ihmiskontaktia. Ehkä joku lukijani tuntee samoin?


Mutta vielä muutama upea kuva ruusumaasta.

(Himalanjan)jättililja

Aina on kiire, niin minulla nytkin perjantaina. Tai jos ei ole kiire, niin väsymys iskee voimia vieneen viikon jälkeen.  Ehdin hiukan katsella koepuutarhaa, mutta siihen pitäisi syventyä ajan kanssa. 

Kiire oli omistajillakin. Ryhmät kertovat (tämmöiseen päätelmään tulin) ainakin osittain etukäteen, mitä kasveja haluat ostaa, ja niitä haetaan valmiiksi esille... kaiken muun työn ohella.

Tämmöinen taimi onneksi löytyi, kiitos Heidille, että hän viitsi palvella vielä minuakin kiireen keskellä.

Vesa Muurinen kutsui tätä isoksi pisamakelloksi - Campanula Takesimana. Netti tuntee kasvin täpläkellona. Yhtä kaikki. Tykkään kelloista, ja tässä oli todella pysäyttävä väri.

Hain kasveja altaan ympärille... tulossa oma postauksensa. Muurinen ehdotti mätästäviä neilikoita ja..

... tuoksuköynnöskuusamaa.


Lisäksi Mersun perään lähti Pagodikärhö Chiisanensis ja tappotalvena kuolleen omenapuun tilalle Räävelin päärynäomena.

Pepi-päärynäpuulle piti hakea Kobelco apuun. Niin iso kivi oli tiellä! Liekö se torpannut edellisen omenapuun kasvun? Minä sillon toiveikkaana ajattelin, että löytäähän kasvi tiensä kiven ohi, mutta ehkä ei löytänytkään.

Ruusuja oli hiukan huonosti tarjolla, tai paremminkin, monet yksilöt olivat jo löytäneet uuteen kotiinsa. Hain jatkuvakukintaisia ja ostin: John Cabot, John Davis, Schnee Eule + Tricolore de Flandre... istutuspaikat ovat kaikille mietittynä. Tälläkin kertaa oli tarkoitus vain täydentää penkkejä.

'oeilleit parfait'n kukkien monivärisyys ihmetytti Vesa Muuristakin, mutta tänä lajikkeena ruusuani pidämme edelleen. Miten paljon kukkien väri (jollain lajikkeella) riippuu lannoituksesta ja maan happamuudesta? Näin on ainakin Rosa Mundin kohdalla.

Vuonna 2017 Vakka-Taimesta hankittu Ernst G. Dörell kukki näin ihanasti... voi voi, kun on kauniilla ruusulla ruma nimi😅

 

Huokausten veroinen ruusu! Yllätti minut kukkiessaan nyt ensi kertaa. 

Hyvää alkavaa viikkoa, ja sadetta niille, jotka sitä kaipaavat.