Voidaan kai jo puhua kevyestä perinteestä: pihajuhlat saivat alkunsa ensimmäisenä koronakesänä, kylläkin paljon pienimuotoisempana. Tänä vuonna vieraita oli n. 60 henkeä, ja se alkaa olla maximi. Pihalle väkeä mahtuisi, mutta kaikilla täytyy olla istumapaikka sisällä sateen sattuessa.
Käytössä on ollut wa-ryhmä, jossa sovitaan mitä kukakin tuo (osittain nyyttäriperiaatteella on juhlittu) ja johon voi näppärästi lisätä ja poistaa vieraita. Tämän kuvan otin niitä varten, jotka eivät olleet ennen käyneet meillä. "Tällaista näkymää kohden."
(Alalaidassa näkyy heikosti 'Sassa Natalian' kukintaa.)
Jarmo uurasti kovasti pation - ei, kun tätä pitääkin kutsua deckiksi😆 - valmistumiseksi, mutta vielä jäi hommia ensi keväälle.
Mutta istumaan ja oleskelemaan jo päästiin.
![]() |
| Buffee-pöytä odottaa vieraita |
Ja kukkiahan ei ole koskaan liikaa...
![]() |
Ruusujen kukinnan kannalta ajankohta oli huono. Remontoivat ruusut pitivät edelleen taukoa; onneksi sentään jotkut kanadalaiset esittelivät parhaimpia puoliaan.
Mitäs juhlat olisivat ilman musiikkia? Superkiitokset musikanteille!
Äärettömän kova työ juhlista on, vaikka minulla oli passari apuna. Muuten ei enää näin ison porukan kestitseminen onnistu. Palkitsevinta on vieraiden ilo ja arvostus, kun he pääsevät nauttimaan toistensa seurasta, luonnosta (ei ole kaikille itsestäänselvää, vaikka itselle onkin koko ajan läsnä) ja tietenkin hyvästä ruoasta.
Ehkä jälleen ensi vuonna tavataan?
Kiitos mielenkiinnostasi!


















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!