Huuruista huomenta

Tyttöjen ruusuhautakin piti valaista.

Viime sunnuntaiaamuna ei satanut. Ihmeellistä, siis, ja täytyi lähteä ottamaan pakkasen huuruttamia kuvia. Sumukin nousi tyylikkäästi pellolle, ja sininen hetki on aina ikuistamisen arvoinen.

Yhtenä aamuna täällä oli jopa näin paljon lunta! Keväiset orvokit kurkkivat valkoisen peitteen alta.

Vaan on totuus on valitettavasti tämä (vaikka ei saakaan valittaa) .

Rosa Glaucan marjat tippuvat vettä monen päivän sateen jälkeen. Silti, ruusu on yllättävän kaunis joka vuodenaikana! Ja pikkulinnut tykkäävät sen marjoista ja käyvät ahkerasti vierailemassa oksilla.

Tänä aamuna taivas punersi ja värjäsi valkoiset seinät hennon vaaleanpunaisiksi.

Kynttilät eivät näkyisi, jos olisi aurinkoista, ja se olisi erittäin suuri harmi. Nautitaan siis tästä vuodenajasta!

Sama lyhty, BELLE JARDIN, ilman salamaa ja...

... salamalla.

Löytöruusu 'Matti Hesperia'

Matin takaa pilkistää tarhakurtturuusu 'Wasagaming'

'Matti Hesperia' on löytynyt Hesperianpuistosta ja on ilmeisesti Helsingin kaupunginpuutarhuri Bengt Schalinin istutuksia. Schalinista kerrotaan, että hänellä oli ilmiömäinen muisti kasvien suhteen. Hän teki myös kasvinjalostustyötä, mm. ruusujen parissa, ja oli erityisen viehättynyt tarhapimpinellaruusuista. Hän ei suunnitellut puutarhoja ensin paperille, vaan suoraan paikan päällä, eikä ilmeisestikään kirjoittanut käyttämiensä kasvien nimiä ylös.

Tämänkö vuoksi monien lajikkeiden nimet vaipuivat unholaan?

Ensin Mattia kutsuttiin pelkästään Hesperiaksi, mutta sitten havaittiin hänellä olevan "sisar": hyvin samantyyppinen tarhaharisoninruusu, joka nimettiin Maijaksi. Minulla ei ole Maijaa, en ole valitettavasti nähnyt myynnissä, mutta ostan heti, kun neitokainen osuu kohdalleni.

Alkukesän kukkija Matti kasvaa noin 1,5 m korkeaksi, tekee runsaasti juurivesoja, sanoo kirjallisuus, mutta minusta se ei leviä tolkuttomasti. Se on ollut, ykkös - ja kakkosvyöhykkeen rajalla, kymmenen vuoden ajan täysin talvenkestävä ja tautivapaa. Olen istuttanut sen hyvin hiekkaiseen maahan, ja se on viihtynyt erinomaisesti. Tällä haavaa ainoa hoitotoimenpide on katkoa voimasaksilla vanhoja oksia pois uusien tieltä.

Kukinta-aika on valitettavan lyhyt, ja kukka on vaatimaton, jos sattuu pitämään kerrotuimmista ruusuista. Tosin pensas helottaa pari viikkoa upean näyttävänä, kun keltaiset kukat erottuvat tummaa lehdistöä vasten aivan eri tavalla kuin jos kyseessä olisi vaaleanpunainen ruusu.

Tarhaharisoninruusut ovat persiankeltaruusun ja tarhapimpinellaruusujen risteymiä. Jälkimmäiseltä tulee tietenkin hyvä talvenkestävyys, ensimmäiseltä väri.