perjantai 28. syyskuuta 2018

Terassin lasikaton teko

Vihdoin! Miten monta vuotta tätä hommaa on suunniteltu ja mietitty, miten se tehdään ja mistä materiaalista!



Aikansa pähkäiltyään mieheni päätti käyttää saamiaan vanhoja kerrostalon parvekkeen laseja. Niiden kehysten koko on muunneltavissa, ja siksi niillä saatiin katettua lähes koko terassi.


Pyöräkuormaajan piikkien päällä on asennustaso. Siltä on turvallista työskennellä ja helppo nostaa lasit kohteen lähelle.


Yksi ikkuna on paikoillaan.


Listoja tarvitaan myös, ja paljon silikonia!

Lasien asentaminen kävi äkkiä, muutamassa tunnissa, kun valmistelevat työt oli tehty. Listoituksessa ja pellityksissä kuluukin sitten aikaa ja "tupakkia".







Räystään alle päädyttiin asentamaan valokate. Sen sinertävä väri ei haittaavasti näy alta, ja rakenteiden kuormitus tulee kevyemmäksi.

Kourutkin ovat jo paikoillaan. Veden alastulokohtiin ladoin kiviringit. Muuten maa-ainekset ovat äkkiä tiessään.

Näin tunnelmallista meillä oli yhtenä iltana!
Tosin nälkä kasvaa syödessä... näiden tuulien jälkeen olen myöntynyt siihen, että koko terassi lasitetaan. Siihenkin on olemassa kierrätysmateriaalia: erään puretun Alkon avattavia / suljettavia lasiseiniä😉.


Projektin aikana mieheni yllätti minut kertomalla, että hän haluaa pienen uima-altaan terassin pohjoispäähän. Mutta, mutta kun siinä kohtaa on iso ruusumaa😲! Useat ruusut ovat levittäytyneet jo monen neliön alalle. Onnistuuko niiden siirtäminen enää edes kaivinkoneella?
Onneksi työ olisi niin iso, ettei siihen varmaan aivan äkkiä ruveta. Jos ikinä suostunkaan ehdotukseen...

Rentouttavaa viikonloppua Sinulle!

lauantai 15. syyskuuta 2018

Merja Koski: Onneks on Lähiruokaa ja Onneks on Luomua

(kuva Tiina Poimio)
Joko olet törmännyt kuvassa oleviin kirjoihin? Tai ollut jossain Citymarketissa katsomassa ja kuulemassa Lähiruoka-markkinoita?

Jos olet, taputukset sinulle. Jos et, edessäsi on hieno ja hyödyllinen kokemus!

Kuvassa on kirjojen kirjoittaja Merja Koski.

Olin kuuntelemassa hänen esitystään paikallisessa kirjastossa tämän viikon maanantaina. Olin kuullut Merjan kirjoista, ja ne oli pitänyt hankkiakin, mutta mutta... Nyt olen iloinen, koska minulla on molemmat kauniit teokset!

Pyysin Merjaa kertomaa hiukan taustaa ja erityisesti valottamaan Lähiruoka-markkinoita. Merja kertoo projekteistaan seuraavasti: 

Olen julkaissut Onneks on Lähiruokaa ja Onneks on Luomua - kirjat vuosina 2015 ja 2017. Molemmat kirjat ovat tietokirjoja, täynnä monipuolista asiaa ruoan takaa ja tuottajatarinoita eri puolelta Suomea. Kirjoissa on asiantuntijalausuntoja ja upeita kuvia luonnosta, eläimistä ja tuotteista. (Kuvat on ottanut Tiina Poimio, ja ne ovat todella kehujen arvoisia! Tämä siis minun välihuomautuksena😇) Olen "oikealta" ammatiltani markkinointisuunnittelija, ja markkinoin itse kirjoja mm. ruokakaupoille. 

K-Citymarket Ruoholahden kauppias sanoi, että hän ostaa kirjoja melko suuren erän sillä ehdolla, että minä ja Kari Aihinen, joka on kirjassani, järjestämme täysin uudenlaiset markkinat. Kape ei päässyt, mutta Jyrki Sukula oli kahtena syksynä kanssani. 

Siitä lähti liikkeelle kiertue, jota olemme vetäneet kahden vuoden ajan K-Citymarketeissa eri puolella Suomea. Olen myös esiintynyt lähiruoan ja luomuruoan puolestapuhujana messuilla ja monissa muissa tapahtumissa. 

Tänään (valitettavasti postaus tulee sen suhteen liian myöhään) on Lähiruoka-markkinat K-Citymarket Koivukylässä. 29.9. Ruoholahdessa, ja 6.10. Nummelassa. Osa tapahtumista tälle syksylle on vielä vahvistamatta. 

Taustaa Lähiruoka - ja Luomumarkkinatapahtumille


Syksyn 2016 jälkeen on järjestetty kymmeniä tapahtumia, ja kaikki ovat onnistuneet loistavasti. Suoramyynti ja verkkokaupat ovat yleistyneet, mutta edelleen ruokakauppa on se, minne ihmiset menevät, kun he haluavat ostaa ruokaa. On hieno havaita, että kauppiaat arvostavat terveellistä lähiruokaa ja pientuottajia.

Lähiruoka-markkinat ovat saaneet innostuneen vastaanoton. Tapahtumassa on tuote-esittelijöiden lisäksi ohjelmalava, jossa keskustellaan koko päivän ajan ruokaan liittyvistä asioista. Asiakkaat ovat kiinnostuneita aidoista asioista, lähellä tuotetuista ja kotimaisista tuotteista. Ruokaturvallisuus ja terveys ovat myös keskustelujen aiheita.

Koski Group toimii tapahtuman järjestäjänä. Ohjelmalavoilla on ollut monia merkittäviä lähiruoan puolesta puhujia. Lavalla on yleensä kaupungin edustusta, pientuottajia, elintarviketeollisuuden edustajia, ravintoasiantuntijoita ja monia muita.

Ohjelma on informatiivinen ja innostava, joka auttaa kuluttajaa arvostamaan kotimaista, lähellä tuotettua luomu - ja lähiruokaa sekä kaupan roolia, pientuottajia ja yhteistyötä elintarvikeketjussa. Jokainen tapahtuma tehdään paikkakuntakohtaisesti ja yhteistyössä kauppiaan kanssa.
 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Merja on taitava puhuja, joka tuntee aihepiirinsä. Kirjastossa vietetty tunti hurahti vilauksessa, ja yleisö olisi taatusti kuunnellut (ja myös keskustellut) aiheesta toisen saman verran. 

Esityksen seurauksena menin hetimiten ostamaan pullon sastamalalaista hamppuöljyä. Pellavansiemenöljy vaihtui tuotteeseen, jonka rasvahappokoostumus on vielä parempi. 

Odotan innolla, että pääsen jossain seuraamaan Lähiruoka-markkinoita! Hyvä lukija, mene ihmeessä, jos asut lähellä yllä mainittuja K-Citymarketteja. 

Meinasi vallan unohtua, mutta Merjalla on uusi kirja työn alla: Suomalaiset superfoodit. 


 


perjantai 14. syyskuuta 2018

Viitsinkö ruveta uuden penkin tekoon?



Otsikko taitaa olla hiukan hölmö, mutta tuommoista(kin) ajatusta olen viime päivinä pyöritellyt pikku päässäni. Ennen sen syvällisempiä pohdintoja pläjäytän tämän aamun otoksia 'Louise Bugnet¨- tarhakurtturuususta. Se on saanut ennenkin tilaa blogissa, mutta kukkarykelmä oli valloittavan herkullinen, ja suorastaan pakotti kuvaamaan itseään.






Se pakollisesta ruusuaiheesta😊... siirrytään suunnitelmiin.

Ruma kuva, mutta tarkoitan kolmionmallista aluetta heti tonttimme alussa. Se on luonnontilassa, ja rupesin tässä miettimään, että oikeastaan miksi? Paraatipaikka, jossa lähinnä kasvaa haavanvesoja. Ei ole järkevää tilan käyttöä, vai mitä? Niin kuin näkyy, alueelta täytyy kaataa pois monta isoa puuta ja poistaa pintamaa kaivinkoneella. Tien vieressä kulkee linja, joten puiden kaato ei ole aivan ongelmatonta, mutta ei tietenkään mahdotonta. 


Vasemmalla puolella tieltä katsoen on pelto, paremminkin joutomaa. Penkin laitaan, rajaksi, voisi istuttaa kuumuutta kestävää havua. Onko muuta vaihtoehtoa kuin kataja?
Hyödyntäisin penkin mallia ja tekisin istutukset nuolen mallisiksi. Taustalle (tietenkin) ruusuja, muita pensaita, sitten pioneja ja tien laitaan matalampia perennoja.


Tässä alue pihan puolelta. Ei tällainen ympäristöä kaunista!

Ongelmana on vaan pääkoppani. Jaksanko melun takia (josta kerroin edellisessä postauksessa) panostaa enää pihaan? Mielenkiintoni on tällä hetkellä tyystin nollissa, jos ei peräti pakkasen puolella. Teen kaiken pakosta, en innosta enkä intohimosta.

Tämän syksyn projekti penkki ei olisi missään tapauksessa. Ilman mieheni apua en yhtään penkkiä saa toimeksi, ja hän on keskittynyt nyt terassin katon tekemiseen. Siitä tulevassa postauksessa.

Nilalle terveisiä! PUNALATVA voi näin komeasti.
Luulin MYSKIMALVAN hävinneen viime talvena. Nyt niitä on kuitenkin pulpahdelllut uudelleen esille, ja hyvä niin. Se on yksi rakastamistani vanhanajan perennoista.





Rentouttavaa viikonloppua!

lauantai 8. syyskuuta 2018

Ihana 'Pink Pavement' - tarhakurtturuusu ja ihana hiljaisuus


Tämä saksalainen ruusu on uskollinen kukkija! Se on jaksanut ilahduttaa minua koko kesän ja edelleen kukkia avautuu. Se ei kasva mahdottoman suureksi, noin 120 cm, eikä valtaa koko penkkiä. Juurivesojen muodostus on maltillista. Se on tukevaoksainen ja jämäkkä pensas. Kukat ovat puolikerrannaisa ja suurehkoja. En ole suojannut sitä millään lailla, enkä kauheasti hoitanutkaan. Tai mitä näille terveille ruusuille oikeastaan tekisi? Muuta kuin leikkaa kuivuneet oksat pois ja antaa kevät - ja syyslannoitteen. Niin ja tietysti jatkuvakukintaiset saavat silloin tällöin lisälannoitetta. Metsätontun ruusutarhan Leilalta sain vinkin käyttää pissaa. Sitä riittää😀eikä tule kalliiksi.



Ihmiset kokevat värit eri tavalla, mutta kaikki omistamani ruusukirjat kuvailevat ruusun väriä lohenpunaiseksi. Minusta tämä on selkeä pinkki, nimensä mukaisesti, ja sinipohjainen eli kylmä väri. Eikö lohenpunainen ole lämmin vaaleanpunainen? Vai miten sinä näet Pink Pavementin värin?



Värimääritelmiä tutkaillessani luulin, että minulla onkin 'Foxi Pavement' (kaikki Pavement - ruusut kannattaa hankkia, kun vaan eteen tulee!). Sen kukkien kuvaillaan olevan sinertävän vaaleanpunaisia. Mutta Gustavssonin kirjassa Rosor for nordiska trädgårdar on kuva Pink Pavementista, ja kyllä se minun ruusuuni sopii.
Yhtä kaikki, ruusu on ihastuttava ja terve. 



Sen puoleen puutarhaintoni on hälyttävästi laskenut. Minua ei huvita mennä pihalle, en jaksa olla siellä.

Syyn kuulee alla olevasta kahdesta videosta. Olen valittanut blogissa ennenkin melusta, joka on keväästä alkaen koillis - ja pohjoisvirtauksilla käynyt sietämättömäksi. Ilmeisesti meidän ja romuttamon välistä on kaadettu lisää metsää. Aikaisemmin esimerkiksi itävirtauksella ei kuulunut mitään, mutta nyt kyllä, toki ääni on hiukan vaimeampi.

Olen tehnyt valituksen ELY:lle, ja sieltä on luvattu lähettää melunmittaaja paikalle. Tosin ELY oli ensin sitä mieltä, että melumallinnoksen mukaan ääni ei voi pihallamme ylittää 55 db:ä.

Melun lisäksi metallin / polttoleikkauksen käry on aivan sietämätön. Se leijailee pihallemme mihin kellonaikaan tahansa.

Myös öiseen aikaan romuttamolta on kuulunut aikamoista mekkalaa, mutta sieltä on kielletty mitään poikkeavaa tehdyn. Tästä lähtien otan videoita kaikestä yöllisestä toiminnasta, joka meille asti kantautuu.

Tällä videolla näytän tarkoituksella, missä kohtaa seison ja kuvaan. Olen omalla pihalla, en metsän puskissa.

Hallin päädyssä on asunto, johon äitini pitäisi muuttaa, mutta tilanteen ollessa tällainen, muutto ei ole mahdollinen. Äidilläni on paha astma, ja hän ei kestä käryä, joka pihalle kulkeutuu.


Eikö ole kuin sotaelokuvaa katselisi? Äitini ehdotti, että myisin videoita kyseisen genren tuottajille😂. Budjetissa säästyisi pitkä senttijono kun ei tarvittaisi kallista pyrotekniikkaa.



Viikonloppuna on sentään hiljaista, ja olemme koirien kanssa nauttineet syksyn tuoksuista ja HILJAISUUDESTA aamuvarhaisesta lähtien. Sääennusteet näyttävät länsivirtausta ensi viikolle. Huh, pieni hengähdystauko siis tiedossa.

Ettei vallan synkäksi menisi, niin loppukevennyksenä eilistä auringonlaskua. 




Upeaa viikonloppua Sinulle!