Kevät etenee kesäksi?

Onneksi olin väärässä! Ehkä liian hätäinen? Tai kylmänkukat halusivat yllättää minut?

Viime postauksessa epäilin em. kuolleen talven kurimuksessa, mutta toisin kävi, hyvä näin. Hah, kun olin blogiin voivotellut asiaa, menin seuraavana päivänä katsomaan jälleen kyseistä penkkiä, ja siellä oli voimakkaat alut pinnalla. Kuin olisivat yhdessä yössä pukanneet itsensä maan pinnalle.

Valkovuokot leviävät laajemmalle ja laajemmalle vuosi vuodelta. Tänä vuonnakin niitä on tupsahdellut aivan uusista paikoista.

Skillat roskien keskellä, mutta tänään siivosin kyseisen ruusupenkin. Pensaat ovat niin isoja, että lehtiä ei näköjään enää voi jättää maatumaan. Skillat ovat myös mukavasti levittäytyneet ja saavat vallata minun puolestani vaikka kaikki ruusujen alustat. Ruusuista oli pakko myös leikata oksia pois kulkuväylän vapaana pitämiseksi. Samalla tuli napsittua vanhoja oksia ja typistettyä vuosikasvuja.

Akyleat leviävät, minne vaan.

Vuorikaunokki on mutkaton vanhanajan perenna.

Ai, olen tähänkin kohtaan istuttanut kukkasipuleita😁

Keksi, rakas lukija, maitokannuille uusiokäyttöä puutarhassa. Nämä, monien kasvien lailla,  ovat anoppini peruja, ja hänellä oli tapana tuoda näihin koivuja juhannuksena.
Haluaisin näihin asetelmat, mutta... kannuja ei kannata täyttää kokonaan mullalla. Jos pistäisi pohjalle kiviä tai santaa? Raskaita siirreltäviä niistä kyllä tulee...
Suuaukko on aika pieni eli istutustilaa ei ole paljoa. Se rajoittaa kasvivalintaa. Pienet orvokit isoissa pytyissä näyttävät pelkästään huvittavilta.
Symmetrian säilyttämiseksi toisessa pitäisi olla riippuvaa ja toisessa ylväästi kurkottavaa, vai? Tai ehkä sekoittaisi molempia?
EHDOTUKSIA OTETAAN KIITOLLISUUDELLA VASTAAN. 

Sitten erittäin ikävään asiaan...Olen ottanut alla olevat kuvat tänään pihaltamme yhdestä kohtaa, hallin ja talon välistä, johon uhkuttaa vettä. Lieneekö taas murresana? Joka tapauksessa, se meinaa, että pintavesi pulpahtaa siinä kohtaa maan päälle. Asumme paikassa, jossa vettä on totisesti liikkeellä! Lieneekö se tuon kalliomuodostelman syytä? Vesi ohjautuu sinne, minne pääsee.

 Jokainen näkee, mikä öljymäärä vedessä lilluu. Ikävää on se, että öljy ei pysähdy pihallemme, vaan valuu tästä valtaojaan, joka matkaa jokeen ja joki taas, tietenkin, mereen. Saaste päätyy tätä kautta luonnon kiertokulkuun, ja lopulta meihin kaikkiin.

Sanon tässä kohtaa vain sen, että meidän toiminnoistamme öljy, ja mitä muuta sakka mahtaa sisältää, ei ole peräisin. Sitä on myös vedessä, jota nostamme likakaivon pohjalta kasteluvedeksi. Kukille se käy, mutta ei kasvihuoneeseen. Saavin nostettuna vesi "kiehuu", ja kun kuplinta häipyy, pinnalla kiiltelee öljy. Onneksi se on vissiin pintavettä, koska se sisältää humusta. Näin joku viisas kertoi minulle. Mutta painuuhan tämä ajan myötä myös pohjavesiin.

Kävin tänään Annen Kukkatarhalla enkä halunnut orvokkeja muiden ostajien tapaan. Ne eivät tänä keväänä innosta.
Keijunmekot ovat tuottaneet Annelle harmia. Osa on kärsinyt lakastumistaudista. Syy on ehkä liika märkyys yhdistettynä kylmään. Tai sitten joku muu vika. Huh, kasvien kasvattaminen ei ole todellakaan helppoa edes ammattilaisille.
Seurataan, miten tälle mekolle käy. Mutta jos jotain voin tehdä, niin huomenna taidan vaihtaa mullan Biolanin kesäkukkamultaan. 

Viime keväänä ylitin itseni ja taimikasvatin mm. kelloköynnöstä, minkä lopulta totesin turhaksi. Annella oli silloinkin kukkaa myynnissä ISOINA taimina, 5 € / kpl, ja tänään lähti kolme purkkia matkaan. Yksi tulee kuistille, ja kaksi muuta saavat kiipeillä kasvihuoneessa.
Olisi eri tilanne, jos olisi tilaa purkeille ja taitoa. 
Kuvassa näkyy myös "pörröttimeni", joka odottaa sateensuojassa sora-alueen kuivumista.
Ensi viikolla ainakin on tiedossa hyvät ajokelit! Proom, proom! Varokaa neuluset, täältä tullaan.

HYVÄÄ VIIKONLOPUN JATKOA! NAUTTIKAA PIHATÖISTÄ.